torstai 27. helmikuuta 2020

Tekopyhä ilmastokupla



Sähköllä vai öljyllä?

Teslasta näyttää tulleen uusi teiden kuningas. Sen statusarvo ylittää jo perus Audit, Bemarit ja Volvot. Ihmekös tuo, kun joka puolella vouhkataan ilmastomuutoksesta ja yksityisautoilun haitallisuudesta.

On tosiasia, että ilmastonmuutos on yksi suurimmista uhkista ihmiskunnan ja myös planeettamme tulevaisuudelle. Mikäli ilmaston lämpenemistä ei saada hallintaan, tulee se muuttamaan maailmamme ja ympäristömme verrattuna siihen, millaisena me sen nykyään tunnemme. On myös kiistämätön tosiasia, että fossiilisten polttoaineiden käyttö on suurin syypää tähän.

Lentoliikenne ja yksityisautoilu on nostettu yksiksi suurimmista syntipukeista. En halua kiistää myöskään sitä, että fossiilisten polttoaineiden voimalla tapahtuva ihmisen liikkuminen paikasta toiseen on suuri kasvihuonepäästöjen aiheuttaja. Nyt kysymys on kuitenkin vähintään yhtä paljon kytköksissä elämäntapaamme yleisesti ja siihen millaiseksi maailmamme olemme rakentaneet. Yksilön vapaus tehdä haluamiaan asioita ja liikkua sinne, minne haluaa, oli liikkumisen tarve tai ei, on leimallista nykymaailmassa ja edustaa hyvinkin paljon sitä vapauden käsitettä, mitä länsimaissa ihannoimme.

Tunnustan itsekin nauttivani auton tarjoamasta vapaudesta ja sen elämää helpottavasta vaikutuksesta, kun kuljetan tienvarsimarketista viikon ostokset kotiini. Vaikka työskentelen matkailuelinkeinon palveluksessa ja jo sitä kautta matkustan paljon, rakastan silti myös matkailua ja maailman eri paikkoihin tutustumista niin paljon, etten ole siitä valmis hevillä luopumaan. Tunnenko piston syvällä sielussani? Oikeastaan en, koska omillani toimillani pyrin kuitenkin aina omalta osaltani ottamaan huomioon luonnon kestokyvyn. Muutin tässä hiljattain ja pistin asuntoni sisustuksen aika lailla uusiksi. En silti ostanut yhtään uutta huonekalua, vaan halusin antaa uuden elämän jo vähän käytetyille. Teen myös monia muita arkipäiväisiä valintoja, joilla pyrin kompensoimaan autoiluni ja matkusteluni tuomia haittoja.

Suuntaus Suomessa tuntuu valitettavasti olevan sellainen, että vihervasemmiston johdolla pyritään hankaloittamaan ihmisten vapautta liikkua omalla autolla ja syyllistämään ihmisiä, jotka maksamatta ylimääräisiä ja vapaaehtoisia lentoliikenteen haittaveroja haluavat viedä perheensä kerran tai pari vuodessa lentokoneella nauttimaan auringon lämmöstä. Oman esimerkkini innoittamana toivoisin, että me kaikki osallistuisimme ilmastotalkoisiin, kuitenkin sillä tavalla, joka meille itsellemme parhaiten sopii. Tuntuu väistämättä siltä, että vihervasemmiston unelma Suomi olisi sellainen, missä puolet Suomen kansalaisista asuu pääkaupunkiseudulla, liikkuu pääosin rautateitä pitkin ja toteuttaa liikkumiseen liittyvää yksilönvapauttaan sähköautoilla megakokoisessa pääkaupungissa, missä sähkölatauspisteitä on tiheässä.

Unelmakansalainen tässä skenaariossa söisi ultraprosessoitu lähituotettua härkäpapupihviä vegaaniravintolassa ja litkisi litkisi makuaineilla höystettyä soijakauramaitoa. Maataloustuotanto toteutettaisiin muutaman Suomen suurimman asutuskeskittymän lähialueilla, jotta voisimme kehua syövämme lähiruokaa. Samalla tarve siirrellä tavaroita ja elintarvikkeita minimoitaisiin ja voitaisiin toteutta vaikka sähkökuorma-autolla tai tiheää raideverkostoa pitkin. Ultraprosessoitu vegaaniruoka sähköisillä välineillä kuljetettuna on jokaisen ekoihmisen märkä päiväuni.

Tosiasiassa yllä mainittu kärjistetty mielikuva suomalaisesti ekologisesti kestävästä yhteiskunnasta on kaikkea muuta kuin oikeasti toivon. Haluan säilyttää suomalaisen maaseudun elinkelpoisena ja korostaa sen merkitystä myös suomalaiselle identiteetille. Suo, kuokka ja Jussi, sisu, peräänantamattomuus, luotettavuus ja sitkeys ovat ominaisuuksia, jotka ovat vuosisatojen saatossa karaistuneet ja karaisseet suomalaiset juuri sellaiseksi, mitä me kansakuntana olemme. Tämä ei tapahtunut kaupungeissa versoja imeskelevien ekohippien parissa, vaan syvissä metsissämme ja suomalaisella maaseudulla kovalla työllä. En halua, että tämä tulee koskaan häviämään, mutta jos kaavaillut radikaalit toimet esimerkiksi yksityisautoilun rajoittamiseksi tullaan toteuttamaan, uhkaa se vakavasti maaseudun elinkelpoisuutta. On erittäin tärkeää, että kulttuurihistoriamme käytännössä maaseudulla synnyttänyttä perintöä vaalitaan ja sen elinkelpoisuus turvataan. Kaupunkilaisen on helppo ihannoida sähköautoyhteiskunnasta ja tiheästä raideliikenteestä ja tehdä ekologisia valintoja pohjautuen näihin. Käytäntö on kuitenkin täysin toisenlaisen harvaan asutulla maaseudulla, missä matka lähikouluun saattaa olla jopa kaksikymmentä kilometriä, lähin terveysasema tai sairaala ei todellakaan ole nurkan takana. On äärimmäisen tärkeää, että kaavailtaessa päästövähennyksiä ja suunniteltaessa rajoituksia liikenteelle ja autoilulle otetaan realistisesti huomioon myös maaseutumme tarpeet.

Maaseudun elinkelpoisena pitäminen on erittäin tärkeää myös muista kuin yllä mainituista syistä. Se on, mitä suurimmassa määrin myös turvallisuuspolittinen kysymys. Vaikka suurimittaisen kriisin todennäköisyys Euroopassa näyttää tällä hetkellä äärimmäisen epätodennäköiseltä, on meidän kuitenkin varauduttava myös pahimpiin skenaarioihin. Emme voi missään tapauksessa tuudittautua siihen, että leipäviljamme tuotaisiin viljavammilta mailta ja lihakarjamme tuotettaisiin jossain muualla. Suomen on turvattava oma elintarviketuotanto ja tämä tapahtuu etenkin pitämällä suomalainen maaseutu elinkelpoisena.

Vaikka, kuinka haluaisimme, että sähköautojen latausverkosto ulottuisi myös haja-asutus Suomeen niin ei tule kuitenkaan koskaan olemaan. Turhat rajoitteet ja uhkaukset polttoaineverojen radikaalista nostamisesta ovat mielestäni kokonaiskuvaa ymmärtämättömien toiveajattelua. Sähköautopakko, polttoaineverojen nostaminen, bensaa- ja dieselkäyttöisten autojen kieltäminen merkitsisivät suurella varmuudella kuoliniskua myös suomalaiselle maaseudulle.  Järki käteen! Suomi on valmis ilmastotalkoisiin, mutta asia ei ole niin yksinkertainen, kuin tietyt tahot haluavat meidän uskovan. Asia edellyttää edelleen erilaisten vaihtoehtojen tutkimista ja ymmärrystä suomalaisen yhteiskunnan ja asutusrakenteen erityispiirteistä.

Keskustellessani sota-ajan kokeneen ja Suomen jälleenrakennustalkoissa olleen ikäihmisen kanssa, hän totesi, että maailma on muuttunut monella tapaa siistimmäksi ja helpommaksi elää verrattuna vanhoihin aikoihin. Hän sanoi, ettei missään tapauksessa voisi kuvitella, että nykyihminen olisi valmis luopumaan nykyisestä elintasosta ja elämää helpottavista mukavuuksista (sisävessa, lämmin vesi ym). On silkkaa utopiaa ajatella, että voisimme maapallon pelastaaksemme vapaaehtoisesti palata menneeseen. Sanoissa ja juhlapuheissa on helppo maalailla kuvia ekologisesta ihanneyhteiskunnasta, mutta todellisuudessa teot eivät millään muotoa vastaa toiveajattelua ja puheita.

Toistaiseksi tervetuloa sähköautot, mutta ei kiitos minulle, en osta lapsityövoimalla tehtyjä vaatteitakaan, niin vielä vähemmän sähköautoa, jonka akkutarvikkeet on louhittu lapsityövoimaa hyväksikäyttäen Kongon kaivoksista. Siinä meillä ekologisuus ja ihmisarvojen kunnioitus, ihanaa tekopyhyyttä! Urgh!




Vaimo rahalla

Tämä Ulkolinjan dokumentti on jotain niin sairasta mun mielestä.

Ostat käytännössä itsellesi vaimon pariksi päiväksi 500 dollarilla. Koska avioliiton ulkopuolinen seksi on rikos niin "hätä keinot keksii." Koraania voi kiertää näillä ns.erikoislailla (vrt.pimeässä alkoholin juonti tai toiseen maahan alkoholia nauttimaan)

Vaikkei kaikki allekirjoita Päivi Räsäsen juttuja tai arvosta meidän kristillisiä arvoja niin yhdessä asiassa oon ehdoton. Suomessa on yhteneväiset kristillis-länsimaiseen moraalikäsitykseen perustuvat arvot ja ihmiskäsitys. Mikään ulkopuolelta tuleva kulttuurinen suuntaus tai uskonto ei saisi uhata tätä.

Kaukoidän uskonnoissa arvot on pitkälti saman suuntaiset kuin kristillisessä moraalikäsityksessä. Kaikkea elämää pyritään arvostamaan ja vaalimaan. Valitettavasti islamin arvopohja ja ihmiskäsitys ei vastaa millään muotoa näitä. Esimerkiksi kristinusko sallii pitkällekin menevät feministiset ajatukset ja naisen arvo yhteiskunnassa on vastaava kuin miehen. Edes voimakkaan väritetyillä ja kuvaavääristävillä kiikareilla islamia tulkitseva suvakki/kukkahattutäti/feministi ei missään yhteydessä voi sanoa, että islamilaisissa kulttuureissa naisihmisen arvo olisi lähimainkaan sama kuin miesihmisen arvo.

Mielestäni ihmisen arvo ei ole millään muotoa sidottu sukupuoleen tai sukupuolettomuuteen.

Linkki dokumenttiin: https://areena.yle.fi/1-50356302


torstai 20. helmikuuta 2020

Kannustinloukku

Työnteon pitäisi aina kannattaa, nyt monet matalapalkka-aloilla työskentelevät ihmiset saattavat itseasiassa ajaa työtä tekemällä itsensä pahempaan ahdinkoon kuin yhteiskunnan tukia nauttiva naapurinsa. Tämä on erittäin vakava rakenteellinen ongelma Suomessa ja pahimmassa tapauksessa olemme kohta tilanteessa, missä matalapalkka-alojen työntekijät huomaavat tämän ja jäävät sankoin joukoin kotiin. Mitä sitten? Tilanne vaatii pikaisia toimia ja rivakkaa otetta kannustinloukkujen poistamiseksi. 

Olkoon kyseessä sitten matalapalkka-alojen verovapaus tai ainakin tuntuvat veronalennukset. Työtätekevän käteen jäävä rahamäärä pitää AINA, poikkeuksetta, olla suurempi kuin kotona makaavan. Anteeksi jyrkkä ilmaukseni. Tiedän, että suurin osa työttömistä ja muusta syystä kotona olevista eivät tee tätä työn vieroksumisen vuoksi. Elämä voi ajaa ihmien joskus hankaliin tilanteisiin ja siksi on tärkeää, että näille tilanteille hyvinvointivaltiossamme on olemassa varoventtiili, eli tukijärjestelmä. Nyt näyttää siltä, että varoventtilli puhaltaa ylimääräisiä höyryjä katkeamatta ja tähän on puututtava.

Esimerkkitapaus, kuinka Suomessa työ kannattaa. Otin esimerkin omasta elämästäni.

Perheessä äiti ja neljä lasta. Kaksi jo täysi-ikäistä, toinen muuttanut omilleen. Muut asuvat joka toisen viikon äidin luona, joten äiti tarvitsee ison asunnon. Äidin luona kirjoilla pieni tyttö ja yksi täysi-ikäinen lapsi.


Työssä käyvänä tienaan lentoemäntänä ilman päivärahoja


Palkka verojen jälkeen 2500e (osa saa sitten tämän lisäksi mm.verottomia päivärahoja, ateriaetuja ym)
Asuminen 1490e ja 4x vesimaksu 20e/kpl
Hoitomaksu eskarilaiselle 180e
Sähkölasku 70e/kk
Matkakulut 100e/kk

Palkan jälkeen näiden jälkeen jää (2500e -1820e ) n.600e käyttöön ruokiin ja muihin menoihin sekä vakuutuksiin ym. Unohtamatta lasten harrastuksia.
Lisäksi tulee n.150e lapsilisää.

Jos jäisin työttömäksi

Liiton raha 1437 e verojen jälkeen.
Asumistuki 557,31e, tuloissa huomioitu 19-vuotiaan pojan 97 euron opintotuki
Toimeentulotuki 945, 21e ja jatkossa myös poistuu hoitomaksu 180e sekä sähkölasku menoista, koska se maksetaan. Sekä mm.kotivakuutus.

1437e+557e+945e =2939e

2939– 1490e-80e ja tällöin1400e käyttörahaa plus lisäksi poikani kotona asuvana täysi-ikäisenä on oikeutettu omaan toimeentulotukeensa, joten hänen tulonsa myös nousevat noin 270 euroa ja minulta loppuu taskurahan anto. Lisäksi tosiaan se opintotuki tulee hänelle. Hieno systeemi, vai mitä?

Näin tulot olisivat noin 3000e ja menojen jälkeen jäisi enemmän rahaa kuin työssäkäyvänä.  Eli käytännössä käytettävissä oleva rahamäärä olisi suurempi kuin töissä käydessäni. 
Pätkätyötä ei kannata hyväksyä, koska silloin tuet myöhästyvät ja menet taas miinukselle kokonaisbudjetissasi. Käytännössä huonosti maksettavaa työtä ei kannata siis ottaa edes vastaan, koska se ei kannata. Itselle tämä oli aika iso järkytys, kun laskin omalta osaltani tämän.

Suomessa on korkea työttömyysaste. Toisaalta monilla matalapalkka-aloilla vallitsee suunnaton työvoimapula. Niin kauan, kun meillä on tälläinen järjestelämä, mikä ei kannusta poikkeuksetta työntekoon, tulemme kärsimään työvoimapulasta, vaikka työttömyysprosentti huitelisi lähellä kahtakymmentä.

Koko tämän ongelman ratkaisu ei tapahdu sormia napsauttamalla, koska kyse on lopultakin hyvin monimutkaisesta tukiviidakosta ja järjestelmä, jonka voidaan jopa sanoa suosivan joutenoloa.

Ongelmavyyhti korostuu tilanteessa, jolloin tukiasiakas saa esimerkiksi toimeentulotukea ja asumistukea Kelalta, työttömyyskorvausta liitosta tai Kelalta ja saa mahdollisesti vielä muitakin tukia, esim.oman asuinkunnan harkinnanvarainen toimeentulotuki.

Itse lähtisin purkamaan tätä, vaikka asumistuen tarkemmalla sääntelyllä, tällöin jo upporikkaat Sato ja Lumo (ent. VVO) luultavasti joutuisivat tarkastelemaan koko asuntomarkkinoiden vuokratasoa vääristäviä omia ylikalliita vuokriaan, jotka Kela sitten maksaa asumistuen muodossa.

Tässä yhteydessä on syytä muistaa, että SATOn ja VVOn tekemä joka vuotinen huipputulos valuu verottomana ammattijärjestöjen tileille. 

Toimeentulotuen tulisi joissain tapauksilla olla vastikkeellista. Tämä voitaisiin todentaa esimerkiksi haastattelemalla toimeentulotukiasiakkaita aivan kuten TE-toimisto tekee työttömien suhteen. Tälläinen järjestelmä antaisi paremman kontrollin siihen, millaisia yhteiskunnan elättämiä ihmisiä tai perheitä verovaroin tuetaan. Tällöin riski siitä, että jonkun annettaisiin automaattisesti loisia yhteiskunnan varoilla ja vaikkapa valvoa yöt läpeensä pelaten pleikkaa ja nukkuen päivät ja illalla taas hakien enrgiajuomia ja/tai kaljaa, jotta yön jaksaa taas valvoa.

Tiedän ja tunnustan tosia-asiat, että varmasti suurin osa yllämainittuja tukia nostavista ovat aivan rehellisesti avun tarpeessa ja tosissaan yrittävät saada oman arkensa pyörimään.


5.3. tehty päivitys tekstiin ja lisätty oikeat luvut




keskiviikko 19. helmikuuta 2020

Rahalla saa ja hevosella pääsee

Hiihtomalla voi myös käydä ilmaisissa puistossa, metsässä seikkailemassa, eläinmuseossa ja ilmaisissa leffoissa, joita ainakin täällä Espoossa järjestetään lomalaisille. Nämä kaikki meillä ovatkin ahkerassa käytössä, kun loma vietetään kotosalla pitkälti, ilman reissuja.
Toisaalta jo Eläinmuseon lippu maksaa 15euroa, että ei sekään ole itsestään selvyys, jos rahat tiukoilla. Itse käytimme työnantajan virikeseteleitä tähän hupiin, koska juuri ennen palkkapäivää tilini huutaa hoosiannaa ja lapsi toivoi jotain erilaista kivaa.
Kyllä mä taas mietin, että pitkälti isovanhempien avun varaan jäi aikoinaan lasten lomareissut ja kaikki ns. kiva. Yksinkertaisesti itsellä ei olisi ollut varaa viedä kolmea pientä lasta huvipuistoihin, eläintarhoihin tai vesipuistoihin monesti kesässä. Esim. joku Lintsireissu tälle sakille ja itselle olisi pelkkien lippujen osalta ollut reilu 120e plus kaikki muu siihen päälle. Noita reissuja tosiaan ei voi joka viikko tehdä eikä ees joka kuukausi.
Lasten harrastusmenot kolmelle oli aikoinaan jo järkyttän suuruisia, joten poikani kummiperhe ja isäni mm. maksoivat poikani jääkiekkoharrastuksen. Rehellisesti sanottuna, en siihen itse olisi pystynyt. Jouduin totuttamaan lapset miettimään, mitkä harrastukset maksetaan ja mitkä jää.
Ollaan me varmaan reissattu enemmän kuin normiperhe, pitkälti johtuen lentohenkilökunnan etujen ja tarjoushaukan vainun vuoksi. Tosin eipä oo niitäkään reissuja enää ollut vuosiin. Yksinkertaisesti, asuminen, sähkö, vakuutukset, ruoka, hoitomaksu ja lasten menot (koulu, harrastukset, vapaa-aika) muodostavat sellaisen kuluerän, ettei näiden jälkeen paljoa extraa jää. Ei varsinkaan, jos pyörität tätä kaikkea yksinään.
Välillä mietin, että tässä ei oo mitään järkeä. Helpommalla pääsisin, jos en kävisi töissä. Varmaan jäisi jossain määrin enemmän rahaa, kun olisit oikeutettu tukiin, etkä yrittäisi pärjätä omalla palkallasi.
Vaikka palkkani on kohtuullinen, ei pakollisten menojen jälkeen jää kulutukseen yhtään ylimääräistä, päinvastoin. Palkalla pitäisi aina pärjätä paremmin kuin joutenololla.
Valitettavasti meillä on semmoinen tukiviidakko, ettei tämä aina välttämättä toteudu. Tälläisiä syntyneitä kannustinloukkuja tulisi ottaa tarkempaan tarkasteluun ja poistaa ne hiton loukut. Pitkällä tähtäimellä nuo samaiset loukut laiskistaa yhteiskuntaa ja saa monen mm. pienituloisen kapinoimaan jollain tavalla.
Tää tuntuu lasten puolesta surulliselta. Toisaalta Iines näistä tykkää kyllä kovastikin, mutta vaatii köyhänä kyllä viitteliäisyyttä etsiä näitä ilmaisia vaihtoehtoja lapselleen. Ja jaksaako kaikki etsiä? Osa ottanee oman riittämättömyytensä vanhempana raskaasti ja se sitten aiheuttaa muita ongelmia, esim. masennusta.
Kyllä muakin välilläkin tää lievästi sanottuna vituttaa, kun painat duunia ja silti sun eläminen on yhtä pennin venyttämistä ja luovimista. Sit jotkut herrat nostelee omia palkkioistaan sun muuta, mutta mun käteen jäävä osuu kulutettavaksi on vuosi vuosi pienempi. Tuntuu tosi reilulta, niin en ihmettele yhtään, miksi täällä jengi vaatii muutosta vuosia jatkuneeseen ääliöpolitiikka.
Tämän takia mä rikon omaa kuortani ja avaan myös elämääni, ettei liian moni tuudittaudu siihen, että elämäni on yhtä luksusmatkustelua ja hymyä. Oon kuitenkin 15vuotta pyörittänyt suurperhettä ihan itekseni niin mulla on kyllä aika hyvä käsitys, miten vaikeaa meillä monella on tässä maassa elää huoletonta elämää.

Summa summarum. Jos ei ole hevosta eikä rahaa, ei välttämättä pääse, ellei ole mielikuvitusta.


Arkipäivän ilmastoteko

Kaupassa viikottaisia ruokaostoksia tehdessä tuli mieleeni, kuinka moni hyödyntää näitä - 30% tuotteita tai jopa 21-09 aikana - 60% olevia tarjouksia? Tai muita tarjouksia, esim. Lidlin hyvät lihatarjouksia?
Itse käyn kunnolla kaupassa kerran kuussa, täyttäen kuivakaapit ja kauan säilyvät tuotteet. Sen lisäksi käyn viikottainen kerran isosti kaupassa ostaen lihat ruokiin ja kasan kermaa ja maitoja, joita lapseni juovat. Sen lisäksi sit tarvittaessa lapsille lisää maitoa, ruisleipää ja mahdollisesti leikkeleitä.
Tänään hyllyt notkuu hyviä lihatarjouksia ja oli pakko vaihtaa kori kärryyn.
Näin myös saatan löytää esim. pastramia alessa, jota en muuten raaski ostaa. Tai jotain muuta gourmeelihaa, joka muuten jää haaveeksi.
Tämä myös mahdollistaa, että kaupassa ei tartte käydä liian usein (inhoan ruuhkia ja jonottamista) ja, kun työkuviot muuttuneet yllättäen minuutissa, niin saanut kiireessä äkkiä tehtyä pojille ruokaa varastoon.
Kunhan pohdin vaan näin yksinhuoltajana tätä..
Itse en syö eineksiä lainkaan, leipää enkä edes käytä vehnäjauhoja kuin neljästi vuodessa lasten synttärikakkuja leipoessa ja yritän käyttää natureltuotteita niin nämä mun ostoskorit ovat pitkälti liha, avokado ja salaattilinjaa. Tosin tähän nyt on mainittava, että vaikka en jotain syö niin en kiellä niitä mun lapsilta. Eikä ne ole meillä kotona pois päivittäisestä ruokailusta, esim. pastaa ja riisiä meillä syödään päivittäin.

 Tämä voidaan nähdä myös arkipäivän ilmastotekona. Mitä vähemmään kuranttia tavaraa ja elintarvikkeita heitetään roskikseen, sen vähemmän niitä täytyy tuottaa.

Ilmastoteoista puheen ollen, kannattaa lähi-Prismasta tai K-kaupasta lastata ostokset muovikassiin ennenkuin puuvillaiseen kestokassiin. Suomalaiset kierrätysmuovista biohajoavat muovikassit on sen verran näppäriä ja luontoa säästäviä, että joudut hifistellessäsi käyttämääsi puuvillakassia kuskaamaan mukana kymmenisen vuotta ennen kuin sen ekologisuus ylittää muovikassien käytön.

Kuvan kuvausta ei ole saatavilla.

perjantai 14. helmikuuta 2020

Populismin kirous

Aina, kun otetaan puheeksi oman kansan etujen valvominen ja suojeleminen tai puhutaan kriittiseen sävyyn maahanmuutosta ja siihen liittyvistä negatiivisista piirteistä, tuntuu siltä, että tietyt tahot ottavat esiin oman vakioarsenaalinsa vastaväitteitä ja termejä, joilla pyritään tekemään naurunalaiseksi tai suorastaan vaaralliseksi näitä mielipiteitä esittävät tahot. Suosikkisanoiksi ovat nousseet esimerkiksi rasisti, populisti, äärioikeistolainen ja fasisti.





Hyvänä esimerkkinä liitän tähän Ylen ulkomaan kirjeenvaihtaja Susanna Turusen artikkelista pienen pätkän: 

"... Suomen vihreät, kuten kaikki poliittiset puolueet ympäri Eurooppaa, kamppailevat kannatuslukujen kanssa. Vastassa ovat populistiset ja äärioikeistolaiset voimat, jotka ovat vahvistuneet samalla kun pakolaiskriisi on pitkittynyt..."

Oheinen esimerkki osoittaa hyvin mediassakin yleisen asenteellisuuden maahanmuuttokriittikoita kohtaan. Huomio kiinnittyy etenkin lauseen aloittavaan "vastassa ovat populistiset ja äärioikeistolaiset voimat". Tuntuu siltä, että vain maahanmuuttoon varauksella suhtautuvat tahot ovat nykyään ja miltei poikkeuksetta populisteja. Populismi tarkoittaa kyllä ihan muuta.


Populismi tulee sanasta populus eli kansa latinaksi. Populismi on taas kansansuosion havittelemista. Kansansuosiota havittelevat kaikki puolueet, se on koko demokratian luonne. Sana demokratia taas tulee sanasta demos eli kansa kreikaksi.

Se, että sanon eriävän, rohkeankin mielipiteen ei ole populismia eikä tee minusta populistia, koska en havittele sillä kansansuosiota. Kerron vain perustellun mielipiteen jostain asiasta, minkä minä itse koen tärkeäksi. Minua haukutaan populistiksi, kuten usein mm. Perussuomalaisia. Kyse ei ole populismista vaan rohkeasta kannanotosta jonkun asian puolesta.

Jos mua sanotaan vitun populistiksi tai mun kaveria vitun ryssäksi tai kadun toisella puolella kävelevää vitun homoksi tai nurkan takana olevaa tummaihoista vitun somaliksi niin eroaako nämä haukkumiset toisistaan? Haukkumanimenä kaikkia näitä käytettäessä nimitykseen liitetään nippu negatiivisia ennakkoluuloja ja - asenteita.

Jos minua nimitetään pilkalliseen sävyyn populistiksi niin tähän ei reagoi käytännössä kukaan, mutta varopa sanomasta naapuriasi ryssäksi niin rosis odottaa. Tässä ei ole mitään logiikkaa. Ns. populisteja saa herjata, mutta muita ei. Tätäkö kutsutaan suvaitsevaisuudeksi?

Jos jotakuta haukutaan populistiksi niin siellä on taustalla ajatus fasismista, natsismista, rasismista, vihapuheesta ja kiihkoisänmaallisuudesta. Itse en ainakaan tunnusta olevan minkään näiden aatteiden kannattaja, silti minua on helppo syyttää populistiksi, vain koska en ole jokaisen kukkahattutädin kanssa samaa mieltä, joka loukkaantuu vain loukkaantumisen ilosta muiden puolesta.

Sanasta populisti on tullut uusi nykyajan haukkumanimi, samalla tavalla, kun kymmenenvuotias haukkuu jotain vitun homoksi tietämättä yhtään, mitä kumpikaan sanoista käytännössä merkitsee.
Poliittisessa retoriikassa populistina pidetään henkilöä, joka on mitä tahansa mieltä, minkä kansa haluaa kuulla. Nythän käyttäydyin täysin päinvastaisesti.

Kuinka moni oikeasti edes tietää, mitä populismi oikeasti tarkoittaa? Vasemmisto edustaa vasemmistopopulismia, demarit työlläispopulismia, kokoomus eliitin - ja keskiluokan populismia, keskusta perinteisesti maalaispopulismia sekä vihreät, jotka ovat hukanneet alkuperäiset arvonsa (luonnonsuojelu). Vihreät tuntuvatkin olevan nykyajan populistipuolue, joka havittelee kaikkien puolueiden kannattajia rakentamalla sopivan arvosillisalaatin, mikä puhuttelee hieman kaikkia. Havittelee siis kansansuosiota kertomalla asioita kannattajilleen, mitä kannattajat haluavat kuulla.

Mitä siis on populismi? Kuka on populisti? Alhaalla linkin takana on hyvä juttu asiasta. Älkää hämääntykö siitä, että se on perussuomalaisen kirjoittama.
Populus(latinaa)=kansa, demos(kreikka) =kansa
Popukratia=demokratia


Kaikki taidamme vannoa demokratian eli populismin nimeen. Tässä hyvä kirjoitus liittyen aihepiiriin.









Saatat tykätä myös näistä

Blogit löytyy jatkossa

 Olen pitkälti siirtynyt kirjoittamaan blogia omaa nimeä kantavalle alustalle. Www.miiaautero.fi  Terkuin, Miia