Bonusolento

 

Juttua koirista, ihmisistä, oikeuksista ja velvollisuuksista, sekä siitä kaikesta mitä tapahtuu, kun innostumme liikaa ja teemme muutamia huonoja valintoja. Mitä voimme oppia omista ja muiden virheistä sekä onnistumisista. Katson hieman taaksepäin vanhoja blogikirjoituksiani ja tulkitsen maailmaa ja viime päivien tapahtumia Suomessa ja Helsingissä. Voinko edelleen seistä kaiken sen takana, mitä olen kirjoittanut ennen siirtymistäni Kokoomuksen riveihin. Sille, joka ei jaksa lukea enempää, sanon jo etukäteen, että voin. Kannattaa silti lukea tämä ensimmäinen kokoomuslainen blogikirjoitukseni. Minä, eivätkä arvoni ole muuttuneet.

Koirista

Jos kaikki maailman koirat kerättäisiin yhdelle suurelle eristäytyneelle saarelle ja annettaisiin niiden lisääntyä keskenään muutaman sataa vuotta, mitä tapahtuisi? Todellinen tilanne olisi varmasti monimutkaisempi kuin esittämäni keskivertovastaus, mutta lopulta olisi vain yhdenlaisia koiria, mitkä olisivat keskivärisiä, keskikokoisia ja luonteeltaan keskimääräisiä. Yksilöiden välisiä eroja varmasti olisi, suuriakin, mutta varsinaiset merkittävät koirarotujen väliset erot häipyisivät ajan kanssa, kun kaikki olisivat kuitenkin keskimääräisen sekarotuisia. Koiria. Monia populaatioita, joiden välillä saattaisi olla joitain selvästi havaittavia eroja. Koiria kuitenkin. Jotkut populaatiot olisivat vahvempia ja yrittäisivät laajentaa reviiriään muiden kustannuksella. Ihmiset osaavat saman homman, jopa paremmin kuin koirat.

 

Ihmisistä

 

Ei kannata pelästyä, en aio kirjoittaa ihmisroduista, koska vallitsevan tieteellisen käsityksen mukaan biologisia ihmisrotuja ei ole. On tosin eri alueilla vuosituhansia eläneitä populaatioita, joiden välillä on selvästi havaittavia ulkoisia eroja. Ihminen on kyvyiltään ja henkisiltä ominaisuuksiltaan aivan eri maata, kuin yksikään toinen maapalloa asuttava hyönteis- tai eläinlaji. Siksi ihmisestä voidaan puhua, riippuen otetaanko näkemyksen pohjaksi teologinen vai biologinen näkemys, luomisen tai evoluution huipputuotteena, joka tapauksessa aivan erityisenä olentona.

 

Maapallon ekologian kannalta kaikilla luontokappaleilla on oma tärkeä tehtävänsä ekologisen tasapainon ylläpidon kannalta aina kasveista, iilimadoista ja majavista susiin saakka… paitsi ihmisellä. Me olemme vähän kuin bonusolento, joka on sitten suuressa viisaudessaan päättänyt ottaa raamatullisen totuuden vähän liiankin tosissaan: ”Olkaa hedelmälliset, lisääntykää ja täyttäkää maa ja ottakaa se valtaanne. Vallitkaa meren kaloja, taivaan lintuja ja kaikkea, mikä maan päällä elää ja liikkuu. Jumala sanoi vielä: Minä annan teille kaikki siementä tekevät kasvit, joita maan päällä on, ja kaikki puut, joissa on siementä kantavat hedelmät.”

 

Ja niinhän me teimme. We are the top product, so we make the rules! Me hallitsimme ja vallitsimme. Suuressa viisaudessamme kehitimme koko ajan jotain uutta ja hallitsimme vielä vähän lisää. Juu, lisäännyimme ja täytimme maan ja otimme sen valtaamme. Bonusolento on saanut aikaan ongelmia. Ongelmat alkavat aina heti, kun unohdamme, että oikeasti olemme osa luontoa, ei irrallaan siitä. Ilmastokriisi, otsonikato, vesistöjen saastuminen, mikromuovi, valtamerten muovi, liikakalastus, metsäkadot, ekologinen epätasapaino, kasvillisuuden yksipuolistuminen, ilmansaasteet. Listaa voisi jatkaa loputtomiin.

 

Sitten on se, mitä teemme toisillemme. Läpi koko ihmiskunnan historian olemme kulkeneet vuorotellen läpi sotaisempien ja rauhallisempien kausien. En tätä listaa nyt yritä edes aloittaa. Joka tapauksessa joku on yrittänyt vallata maailmaa tai alueita toisilta kansoilta läpi ihmiskunnan historian. Hyviä syitä löytyy aina. Se tarina ei ole kaunis, koska sodat synnyttävät aina liudan muita ongelmia ja valtavan määrän inhimillistä tuskaa. Tämä johtaa usein kansainvaelluksiin.

 

Viime kädessä kyse lienee siitä, että yksilö pyrkii maksimoimaan onnellisuutensa. Jokainen kansa koostuu kuitenkin joukosta yksilöitä, jotka tietyn historiallisen ajanjakson ja yhteisen näkemyksen pohjalta yhdessä pyrkivät yksilön onneen ja tasapainoon. Usko oman kansan parhauteen ja oman kulttuurin, ideologian tai uskonnon paremmuuteen on synnyttänyt suurimmat murhenäytelmät. Pahimmat esimerkit löytyvät Saksasta ja entisestä Neuvostoliitosta, tai… Kamputsea, Kiina, Ruanda, Etelä-Afrikka, Persia, Assyria, Egypti, Rooma. Eurooppalaisten siirtyminen uudelle mantereelle kadotti kokonaisia kulttuuripiirejä ja kansoja.

 

Oikeuksista ja velvollisuuksista

 

Ihmisarvo tarkoittaa kaikilla ihmisillä ihmisyyteen perustuvaa yhtäläistä ja pysyvää arvoa. Ihmisarvon käsite on ilmaus ihmisten vahvasta halusta kunnioittaa jokaisen ihmisen loukkaamattomuutta hänen teoistaan, aikaansaannoksistaan, sukupuolestaan, seksuaalisesta suuntautumisestaan, ihonväristään, kansallisuudestaan, uskonnostaan tai yhteiskunnallisesta asemastaan riippumatta.

 

Yllä kuvatulla tavalla Diakonissalaitos määrittelee ihmisarvon. Hyväksyn tämän täysin, olenhan länsimaalaisen hyvinvointivaltion jäsen, oikeuksineen ja velvollisuuksineen (tärkeä huomio, palataan tähän kohta). Tässä perusteena on YK:n ihmisoikeusjulistus. YK:n ihmisoikeusjulistus pohjautuu länsimaissa syntyneeseen kristilliseen ja valistuksen aikana muovautuneeseen humanistiseen ihmiskäsitykseen. Siksipä islamilaiset maat eivät määrittele ihmisarvoa samalla tavalla, eivätkä yleisesti ole hyväksyneet ihmisoikeusjulistusta naiivina, Koraaniin sopimattomana ja liian länsimaisena. Ne laativat vuonna 1990 saariaan perustuvan Kairon julistuksen.

 

Eurooppalainen tai länsimaalainen käsitys ihmisarvosta on naiivi?

 

Siksi piti laatia YK:n ihmisoikeusjulistukselle vastakkainen Koraanin ihmis- ja oikeuskäsitykseen perustuva Kairon julistus. Minä näen tämän hieman hankalana asetelmana, myös ajatellen Helsingissä yhä suuremmaksi kasvavaa nuorisojengiongelmaa. Kyse on kuitenkin suurimmalta osin islamilaisista kulttuuripireistä tulevista nuorista. Onko kyse siitä, että oikeasti olemme naiiveja ja uskomme, että Kairon julistus lopulta haudataan humaanin ihmiskäsityksen puolesta? Näin tuskin tulee käymään. Tuskin päiden katkomiset Ranskassakaan tulevat loppumaan. Siinäkin kyse on länsimaisen ja islamilaisen ihmis- ja oikeuskäsityksen eroista. Yhden käsityksen mukaan profeetan pilkkaaminen kuuluu sananvapauden piiriin ja on korkeintaan paheksuttavaa. Toisen käsityksen mukaan profeetan pilkkaajalta tulee katkaista pää, sillä selvä. Me tulimme ja meidän sääntöjen mukaan mennään, koska te ette ymmärrä ja olette naiiveja. Naiivit ovat heikompia ja me olemme vahvempia.

 

Maamme sisäisestä turvallisuudesta ja poliisitoiminnasta vastaava sisäministeri Ohisalon (vihr.) tulkinta Helsingin nuorisojengien aiheuttamasta yhä suuremmasta turvallisuusuhasta keskittyy tulkintaan, että yhteiskuntamme on epäonnistunut kotouttamisessa, maahanmuuttajien integroimisessa ja syrjäytymisen ehkäisemisessä. Syynä on oma yhteiskuntamme ja samalla länsimainen ihmiskäsitys. Näinkö tämä tulisi tulkita? Hallitus on hanakasti vaatimassa toimia tilanteen korjaamiseksi. Ehkä ennaltaehkäisevää työtä pitäisi lisätä, on yksi ehdotuksista. Yhdenkään ministerin suusta en ole vielä kuullut, että pitäisi ottaa kovempi linja käyttöön, vaikka kyse on alaikäisistä. Huoli on suuri ja yhteinen lausuma on, että jotain pitäisi tehdä, mutta sormi menee suuhun ja syyllisiä etsitään omasta yhteiskunnastamme. Hallituksella on kaikki avaimet kädessään. Hehän johtavat lainvalmistelutyötä ja pystyvät nopeallakin aikataululla ehdottamaan konkreettisia toimia jo pitkään jatkuneen kehityksen katkaisemiseksi.

 

Ex-oikeusmininisteri, Kokoomuksen varapuheenjohtaja Antti Häkkänen on hieman eri linjoilla ja toivoo hallitukselta nopeita ja konkreettisia toimia jengiväkivallan kitkemiseksi. IS -Artikkeli

 

– Nyt Suomessa pitäisi heti herätä tähän ongelmaan. Tämä on rakentunut pitemmän aikaa, ja nyt alkaa olla hälytysmerkit päivänselvät. Kaikkien puolueiden pitää viheltää peli poikki. Tässä on syntymässä rinnakkaisyhteiskunta, jossa meillä alkaa olla henkilöitä, jotka eivät enää pelaa suomalaisen yhteiskunnan pelisääntöjen mukaan, Häkkänen sanoi IS:n haastattelussa

 

– Jos meillä alkaa olla ulkomaalaistaustaista nuorisoa, jossa esiintyy virkavallan ja lain noudattamisen väheksymistä. Ilmiö on sama kuin Ruotsissa, pienemmässä mittakaavassa vielä. Ruotsi, Belgia ja osittain Ranska ovat esimerkkejä maista, joissa on epäonnistuttu maahanmuutossa. Kontrolli on pettänyt ja kotouttamisessa on oltu liian sinisilmäisiä, Häkkänen jatkoi.

 

Olen valmis asettumaan Häkkäsen kannalle. Olen valmis asettumaan myös kovempaa reagointia kannattavan Halla-ahon kannalle. Hänen mukaansa asiaa on tarkkailtu jo 15 vuotta ja huomattu, että integroituminen ei onnistu. Ei ole onnistunut Ranskassa, Hollannissa, Saksassa eikä Ruotsissakaan, joissa ongelma on tällä hetkellä jo ihan eri luokkaa. Me tarkkailemme nyt huolestuneena tilanteen kehitystä ja koitamme kehittää ratkaisumallin, mitä edellä mainitut maat eivät ole löytäneet… tai löydämme itsemme vähän ajan kuluttua pirun hankalasta tilanteesta, tarkkailtuamme tilanteen kehittymistä ja yrittämällä tehostaa integroitumista erilaisin hankkein, koska yhteiskunnassammehan täytyy olla jotain vikaa, kun integroituminen ei onnistu.

 

Marinin hallitusohjelmassa todetaan mm., että:

”Suomalainen demokratia nojaa oikeusvaltioon, jossa perustuslaki antaa vahvan suojan jokaisen yksilön ihmisarvolle ja koskemattomuudelle sekä muille perusoikeuksille. Suomi on sitoutunut noudattamaan kansainvälisiä ihmisoikeussopimuksia sekä EU:n perusoikeussäännöksiä. Oikeusvaltion ytimessä on laadukas perus- ja ihmisoikeudet turvaava lainsäädäntö, jota sovelletaan riippumattomissa tuomioistuimissa. Oikeusvaltioon kuuluu oikeuksien rinnalla myös yksilöiden velvollisuudet toisiaan sekä yhteiskuntaa kohtaan.” Valtioneuvoston hallitusohjelma

 

Oikeusvaltioon kuuluu oikeuksien rinnalla myös yksilöiden velvollisuudet toisiaan sekä yhteiskuntaa kohtaan. Yksikään valtio tai yhteisö ei pysy kasassa, jos yhteisön jäsenillä ei ole velvollisuuksia toisiaan kohtaan. Loputon yhteiskunnan sääntöjen rikkominen lopulta rikkoo yhteiskunnan. Siksi meillä on myös rikoslaki.

 

Ylen tämänpäiväisessä haastattelussa sisäministeri Ohisalo toteaa, että asiantuntijoiden mukaan Helsingin rikolliset nuoret ovat pääosin maahanmuuttajataustaisia – “Huolestuttava kehitys, johon monien viranomaisten yhteistyöllä pyritään puuttumaan”. Ohisalon mukaan ongelmia ennaltaehkäistään esimerkiksi sekoittavalla asuntopolitiikalla, jolloin asuinalueet eivät pääse eriytymään liikaa toisistaan.

 

Se, että liian moni uusi yhteiskunnan jäsen päättää olla noudattamatta lain kirjainta ja yhteisömme sääntöjä ja toistuvasti, ei näkemykseni mukaan ilmaise, että integroitumiseen olisi aitoa halua. Se on myös osoitus siitä, että velvollisuutta yhteiskuntaa ja sen jäsenyyttä kohtaan ei tietyissä ryhmissä oteta vakavasti. Jos sitä esim. kulttuurisista syistä ei oteta vakavasti, kertoo yksinomaan siitä, että tällaista mallia ei ole omaksuttu kotoa. Siinä ei asuntopolitiikka tai ennaltaehkäisevät tukitoimet auta, ainakaan riittävästi. Olemme Ruotsin tiellä, jos tätä ei tunnusteta ja ryhdytä toisenlaisiin toimiin. Tästä ovat ainakin Kokoomus ja Perussuomalaiset samaa mieltä.

 

Koirista ja ihmisistä

 

Koirilla, eikä muillakaan eläimillä, ei ole pitkälle kehittynyttä jäsenneltyä kognitiivista ajattelua, mutta ne kyllä oppivat. Niiden ajattelu on pitkälti reaktiivista.

 

Ihmisellä puolestaan on kehittyneet aivot, joiden ansiosta ihminen kykenee abstraktiin ajatteluun, kieleen ja itsetarkkailuun. Ihmiset ovat muiden kädellisten tapaan luonnostaan yhteisöllisiä, mutta ihmiset ovat erityisen kyvykkäitä käyttämään viestintää ja kieltä ideoiden välittämiseen sekä menneisyyden ja tulevaisuuden pohtimiseen.

 

Ihmiset muodostavat monimutkaisia yhteistyötä tekeviä ja kilpailevia sosiaalisia ryhmiä, perheistä aina kansakuntiin asti. Ihmisyhteisön perustan muodostavat kielen kautta välittyvät rituaalit, traditiot, arvot ja lait. Ihmisyhteisöt ovat vuosituhansien saatossa kilpailleet toistensa kanssa, sotineet ja valloittaneet toistensa yhteiskuntia ja alueita. Aina ei ole tarvittu sotaa. Joskus on riittänyt edistyksellisyys tai voimakastahtoisuus, vaha sisäinen integraatio.

 

Kysyn näin lopuksi: Emmekö kykene reaktiiviseen oppimiseen kuten Pavlovin koirat, kun lukemattomat esimerkit vuosien saatossa monissa Euroopan maissa kertovat yhtä ja samaa? Integroituminen onnistuu ainoastaan, jos integroituvalla on halu integroitua.

 

Onko käynnissä pitkäkestoinen maailmanvalloitus ilman sotaa? Suomi ei ole yksin Euroopassa, eikä Eurooppa yksin maailmassa. Minä, yksi ajatteleva ja huolestunut bonusolento, ainakin opin ja olen huolestunut.