Suomalainen dinosaurus – Tyrannisaurus Kelatus

Kela: ”Kela pahoittelee muutoksenhaun hitautta. Päivän uutisissa on kerrottu, miten hidasta Kelan päätöksiä koskevien valitusten käsittely on.”

IS: ”Kela varoittaa viipeestä etuuksien maksamisessa.”

Kuopion kaupunkilehti: ”Kelan tukien varassa elävä Tiina: Tämä on ihan puhdasta pompottelua.”

Aamulehti: ” Älä hae Kelan tukea ruuhkatunteina – toimeentulohakemusten tulva hidastaa palvelua myös verkossa.”

Hämeen sanomat: ” Koronakriisi tuo Kelaan hakemusruuhkan – etuuksien ja tukien käsittelyajat pitenevät.”

Keskisuomalainen: ”Raportti Kelan toimeentulotukiongelmista: Työntekijöitä liian vähän ja ohjeet riittämättömät.”

Kaleva: ”Kela tekee liian rajua ihmiskoetta – Älkää unohtako köyhän asiaa”

 

Jos mieleesi hiipii ajatus, että nyt taas tiedän jo lukemattakin mitä on tulossa, niin sanon vain, että etpä tiedäkään.

Tuossa oli nyt pieni otos lukemattomista Kelaa koskevista otsikoista muutaman vuoden ajalta. Kela toimii kuin dinosaurus. Se on niin suuri, ettei ole väliä, jääkö sen alle jotain. Joka tapauksessa ne, jotka jäävät, ovat niitä, joilla ei ilmeisesti oikeastaan ole edes väliä, siis niitä ihmisiä, jotka aidosti tarvitsevat Kelan apua.

Kyseessä on myös alistusmekanismi, apujärjestelmä toki odottamattoman tapahtuessa, mutta ehkä liiaksikin jo ihmisen vuorokausirytmiä valvova koneisto. Elämässä ongelmiin joutunutta on nöyryytettävä vielä vähän lisää. On nimittäin aivan varmasti nöyryyttävää, jos sinun on alistuttava viranomaisen suurennuslasilla toteuttamaan virhesyyniin, missä kaikki tekemäsi on jatkuvan arvioinnin alla. Jos et suostu tähän, et saa mitään.

Jos saat S-ryhmältä jäsenbonusta viime kuun ostoksista 8,23 euroa, joudut selittelemään sitä ja saatat pahimmassa tapauksessa menettää aiemmin saamasi tuen: ”Sorry buddy, raja ylittyi.”

Keskivertokansalainen, joka tämän järjestelmän syyniin ja monimutkaiseen tukiviidakkoon ei ole joutunut, ei oikeastaan tiedä tällaisesta hyvinvointivaltion maanpäällisestä helvetistä mitään. Kaikki tämän systeemin kyytiin joutuneista eivät nimittäin ole yhteiskunnan varoilla omasta valinnastaan eläviä parasiitteja. Koskaan ei voi tietää, mitä huominen tuo tullessaan, kuten korona on jo ronskilla kädellä meille osoittanut.

 

Kelan ihmiskoe – Köyhyyden sietäminen ja katkeamispisteen löytäminen

Välillä tuntuu siltä, että Suomessa on meneillään vähävaraisilla tehtävä ihmiskoe. Kela on viivästyttänyt lainmukaisten sosiaalietuuksien maksatusta perustoimeentulotuella eläviltä, sama koskee asumistukea, sairauspäivärahoja jne., eli siis Kelan tukia noin yleensä. Kelan slogan: ”Elämässä mukana – muutoksissa tukena”, muistuttaa välillä dinosauruksen itseironista vitsiä.

Kelan pitkäkestoinen ihmiskoe alkoi jo vuodenvaihteessa 2017, kun etuuspäätökset siirtyivät kunnilta Kelaan. Koe jatkuu edelleen. Sama koe koskee myös asumistukia, joiden indeksikorotukset ovat jääneet vuokratason nousun jalkoihin ja seilaavat jossain vuosituhannen vaihteen tasolla. Hyväksyttävät asumismenot kattavat useissa tapauksissa korkeintaan puolet vallitsevasta vuokratasosta. Edes kuntien omia vuokra-asuntoja ei saa Kelan asumistukien määrittämissä vuokrahintapuitteissa.

Kelassa on useita vuosia kestänyt loppumaton ruuhka, johon ei tunnuta millään saavan muutosta, ei sitten millään. Sellaisia toimenpiteitä ei tunnu olevan vielä keksitty, millä vähäosaisten auttaja saisi toimintansa kuntoon.

Käsittelyn hitaus ja jatkuva lisäselvitysten pyytäminen on mahdollista nähdä yhteiskunnallisena testinä. Saamme tulevaisuutta varten käyttökelpoista tietoa, rupeaako syrjäytynyt rettelöimään menettäessään viimeisenkin toimeentulon vai alistuuko.

Testipenkkiin joutunut joukko ei ole aivan pieni. Arvioiden mukaan Kelan jumi aiheuttaa vakavan luhistumisuhan noin 400 000 tuensaajalle, koronakriisin jälkimainingeissa vielä useammalle. Asukkaiksi muutettuna tästä saadaan kuitenkin aikaiseksi Suomen toiseksi suurin kaupunki. Köyhien ja alistuneiden kaupunki.

Testin ensimmäinen vaihe liittyi perustoimeentulon siirtymiseen kunnilta Kelalle. Kunnat eivät testanneet koehenkilöiden venymiskykyä. Kela aloitti ihmiskokeen heti ja jatkaa sitä edelleen. Ongelmana on mm. asiakkaan kokonaistilanteen tuntemisen puuttuminen. Kelan asiakkaana on henkilötunnus, eli numerosarja, joten numeroita käsiteltäessä ei tarvitse tuntea empatiaa. Kuntien sosiaalitoimen asiakkaina oli ihmisiä. En halua syyllistää Kelan virkailijoita, vaan instituutiota, joka antaa säännöt ja toimintatavat virkailijoille.

Kaikilla ihmisillä on jossain kohtaa katkeamispiste. Miten katkeaminen ilmenee, on aina arvoitus. Joku alistuu ja tyytyy lopullisesti osaansa: ”olen köyhä, mieron tiellä ja vaivaiskodin asukki. Onneksi saan almuja. Ei tästä nousta koskaan.” Joku päättää päivänsä. Joku toinen lyö täysin läskiksi ja syrjäytyy lopullisesti, brenkkupullo kainalossa. Kun kukaan ei kuuntele, niin ei sitten millään ole mitään väliä.

Tämä tulee yhteiskunnalle kalliiksi, luultavasti kalliimmaksi kuin antaa joskus muutama euro liikaa tukea vahingossa.

 

Ihmiskokeen tematiikasta – osa 2

Yhteiskunnan tukien varaan joutuneet ihmiset ovat uponneet yhä syvemmälle köyhyyteensä, kun rahaa ei tule. Vuokria on jäänyt rästiin, ruokaa on pitänyt säännöstellä, lääkkeitä pitää jättää ostamatta, lapselle ei oikein saa vaatteita ja häntä kiusataan siksi koulussa. Moni odottaa tukipäätöstä viikkokausia. Sen jälkeen alkaa virheellisen päätöksen oikaisun odottaminen. Monesti kielteinen päätös on johtunut esim. muotovirheestä hakemuksesta tai yhdestä väärän tiliotteen toimittamisesta.

Me kohtalaisesti toimeentulevat emme oikeastaan tiedä ihmiskokeessa olevien hätätilasta mitään. Kun tarpeeksi kauan joutuu piestyksi ja odottelee pöydältä tiputettavia muruja ja almuja, alkaa lopulta olla tyytyväinen vähään, muutamaan roposeen ja leivänkannikkaan. Saapahan edes ne, joten ei kannata valittaa ja nostaa meteliä.

Välillä saamme lukea lehdistä, kuinka ilman tukirahaa jääneet eivät pysty kustantamaan lääkärikäyntejään tai lunastamaan lääkkeitään. Pitkäaikaissairaille maksusitoumusten viipyminen voi koitua kohtalokkaaksi. Kela käyttää valtaa. Esim. hitaalla lääkemääräysten käsittelyllä Kela ja sen virkailija tai asiantuntijalääkäri käyttelee omaa valtaansa pieneläkeläisiin ja toimeentulotuen saajiin.

Kelan asiantuntijalääkärin epäämä sairauspäiväraha tai kuntoutustuki, vastoin hoitavan lääkärin diagnoosia ja mielipidettä, alkaa muistuttaa vakuutuslääkärien toimintaa. Säästetään vakuutusyhtiön tai Kelan rahaa ja käydään viivytystaistelua. Moni kaatuu taistelussa ja rahaa säästyy.

Onko Kela siis hyvinvointiyhteiskunnan viimeisen rintaman kirstunvartija? Onko sille määrätty tällainen rooli vai onko se vastuullisena yhteiskunnallisena instituutiona ottanut tämän roolin. Ajan hengessä pitää metsästää tukien väärinkäyttäjiä ja vapaamatkustajia.

Pakko on tähän väliin heittää kovin persumainen kommentti. Onko valkoisen suomalaisen hätä vähempiarvoinen kuin tummaihoisen pakolaisen hätä? Välillä oikeasti tuntuu siltä. Meillä nimittäin on kokonainen suomalainen suurkaupungillinen näitä enemmän tai vähemmän hädänalaisia suomalaisia. Erilaisella ihonvärillä tai uskonnolla kiilataan monesti hädänalaisten jonossa ohi valkonaamojen. Tästä en syytä näitä ohituskaistaa kulkevia, vaan ohituskaistan jostain syystä tarjoavia viranomaisia. Jos et pidä tästä välikommentista, sulje silmäsi ja korvasi, unohda sanomani ja jatka eteenpäin. Aion nimittäin palata taas asian ytimeen ilman sivuraiteita.

 
Kela taistelee paremman yhteiskunnan puolesta

Dinosaurus ei ole kauhean ketterä, ei valtamerilaivakaan. Öljytankkerin kääntäminen täytyy aloittaa pitkän aikaa ennen varsinaista käännöstä, mikä sekin vie useita kilometrejä merellä. Tankkerin kapteeni tietää tämän, joten käännöksiä valmistellaan aina riittävän ajoissa.

Kelan kapteenin pitäisi tietää, että dinosauruksen kääntyminen vie aikaa ja siihenkin pitää valmistautua. Perustoimeentulotuen käsittelyn siirtyessä kunnilta Kelaan piti olla niin hyvin valmisteltu ja kaikkien asioiden huomioonottaminen sen verran perusteellisesti käsitelty, että siirtymän piti tapahtua jokseenkin sormia napsauttamalla. Sormien napsautuksessa taisi mennä peukalo sijoiltaan, sillä homma on kivuliasta edelleen.

Toimeentulotukien, kuntoutustukien, asumistukien, sairauspäivärahojen, työttömyystukien jne. hidas käsittely sopii kokeiluja suosivaan ajan henkeen. Kela on päässyt vauhtiin ja on täyttä päätä viemässä käytäntöön kannustinloukkujen purkutyöryhmän monenkirjavia ehdotuksia. Työryhmä pohdiskeli mm., että sosiaaliturvan tuntuva alentaminen kannustaa automaatin tavoin ihmiset töihin. Ei kannata ainakaan sosiaaliturvan eri muotoja pahemmin korotella ja pannaan kaikkeen vähän tarkempi syyni.

Siitä ei ole tietoa, ovatko toimeentulotuen perusosatta jääneet rynnänneet tarjoamaan itseään edullisesti työmarkkinoille. Nyt koron aikaan sellainen taitaisi olla vähän hankalaakin. Työttömiä piisaa enemmän kuin miesmuistiin.

On se Kela välillä ihan julkisesti myöntänyt virheitäänkin ja hieman kovanlaista suhtautumistaan yhteiskunnan elätteihin, niihin, joita ongelmat koskettivat jossain kohtaa elämää tässä hyvinvointivaltiossamme.

Kelan pääjohtaja on jopa esittänyt anteeksipyynnön asiakkailleen. Kela joutui tosin ottamaan hatun kouraansa vasta oikeusasiamiehen huomautuksen jälkeen. Tämä siis siinä vaiheessa, kun perustoimeentulotuki siirtyi Kelan hoidettavaksi ja käsittelyajat venähtivät jopa kuukausien pituisiksi. Nyt on taas ruuhkaa. Vai nöyrtyiköhän se Kela sittenkään? Vaikuttaa siltä, että koko Kelan toimintamalli on tehty tuottamaan kuin itsestään lisää ruuhkaa. Tällä suitsitaan mahdollista järjestelmän väärinkäyttöä ja laiskoja luusereita. Huspois! Menkäähän jo siitä… Eikö työ maistu!

Kelan maksuhitaus ja maksukatkokset jäävät kuitenkin muistiin sivuraiteen ihmisille. Kela tulee hidastelulla ja ankaralla byrokraattisella laintulkinnallaan antaneeksi näpäytyksen lähiöiden ”joutilasmassalle”, joka ahneena nakertaa yhteistä varallisuuttamme.

Kauhistelemme Suomessa köyhyyttä, mutta mielialat ovat köyhiä vastaan yksilöinä. Pidämme heitä laiskoina luusereina. Myötätuntoa ei heru. Siitä Kelan ruuhka kertoo. Kansa sen hyväksyy, perhanan laiskurien hyysäämisen. Jouduppa itse joskus pulaan ja Kelan asiakkaaksi muutenkin kuin Kela-kortin uusijana. Voi olla, että mieli muuttuu.

Hyvä silti, että meillä on Kela ja hyvinvointijärjestelmä. Mutta voisiko olla olemassa muita malleja, joilla esim. perustoimeentulotuki saataisiin hoidettua? Onko Kela Ukko-ylijumala, jonka pitää olla, koska on aina ollut.

Tänä erikoistumisen aikakautena, jolloin esim. Nokia lopetti saappaiden, autonrenkaiden ja tietokoneiden valmistamisen ja myymisen, keskittyi kännyköihin ja tietoverkkoihin, sittemmin vain tietoverkkoihin ja alkoi toimia tehokkaammin ja menestyksellisemmin, olisiko mahdollista, että Kela keskittyisi olennaiseen? Nyt se kasvaa kuin hyvin ravintoa saava dinosaurus uuteen ennätyspainoon ja -pituuteen. Mikä olisi Kelan ydintoiminta?

Nyt Kela kasvaa ja haalii lisää tehtäviä ja samalla henkilöstöä. Tämän byrokraattimonsterin hampaisto on vahva ja hampaat lisääntyvät koko ajan. Nyt niitä on noin 8000. Byrokratiassa pikkubyrokraatti käyttää pikkuisen valtaa. Se on ihmisen luonto. Isompi byrokraatti käyttää sitten isommin byrokraatin valtaa. Sitä käytetään pikkubyrokraatteihin ja heidän asiakkaisiinsa, jos tarvis.

Tarvitaanko muuten 8000 hammasta, jos ruokavalio muuttuu? Mitä, jos vapautettaisiin Kela miljoonan erilaisen hakemuksenkäsittelyn ja miljardin liitteen käsittelystä edes pikkuisen? Heittona vaan näin lopuksi! Esim. perustulo saattaisi vapauttaa tuhansia perustoimeentulotukihakemuksia käsittelevää byrokraattia tuottavaan työhön. Ei tämä välttämättä minun ratkaisuni ole, mutta kannattaisi varmaan tätäkin myös pureskella. Minulla ei ole 8000 hammasta, ainoastaan 28, koska viisaudenhampaat on viety. Onneksi olivat vain hampaita, ei pelkkää viisautta. Ratkaisuja voisi olla muitakin kuin perustulo. Vaihtoehdoista haluaisin nostattaa keskustelua.

Tulenpa muuten jatkamaan tätä pohdintaa myöhemminkin. Aion olla rakentava kriitikko ja älyllinen pohdiskelija. Pureskelkaahan tätä hengenravintoa hetken aikaa ja kertokaa mielipiteitänne. Ehkä poimin sieltä joitain timantteja ja jatkan kelaheinän pureskelua.