perjantai 13. marraskuuta 2020

Kokoomuslainen nationalisti

Suomi, hallinnollisena yksikkönä ja itsenäisenä valtiona, on perustettu suomalaisten itsensä toimesta, ja on olemassa perustajiaan, omia kansalaisiaan, varten. Tämän ei kenellekään pitäisi olla epäselvää.

Suomen kansa eli satojen vuosien ajan Ruotsin valtakunnan alaisuudessa ja sen jälkeen vielä yli sata vuotta Venäjän alaisena. Tarve omalle hallinnolle oman kansan parhaaksi ja omien etujen ajamiseen oli olemassa molempien suurvaltojen alaisuudessa. Niinpä vuonna 1917 lopulta perustettiin itsenäinen Suomen tasavalta, Suomen kansan toiveesta ja kansan parhaaksi. Se on reilun sadan vuoden aikana tainnut meille mahdollisuuden kehittyä yhdeksi maailman kehittyneimmistä ja onnellisimmista maista.

Tämänkin pitäisi, vähänkin maamme historiaa tuntevalle, olla ilmiselvää. Välillä jouduimme puolustamaan oikeuttamme olla olemassa sodan kautta. Se runteli maamme ja kokonaisen sukupolven. Silti olemme edelleen olemassa, yksi kansa, yksi valtio.

Yhä useammin minusta on alkanut tuntua siltä, että tämän itsenäisen olemassaolomme oikeuden puolustamisessa on jotain väärää. Suomi on edelleen olemassa omaa kansaa ja omia kansalaisiaan varten, jotta voisimme ylläpitää sitä johtoasemaa, minkä yli sadan vuoden työllä olemme saavuttaneet.

Kun sanon "Suomi suomalaisille", en tarkoita, että haluan laittaa rajamme kiinni. Suomi ei elä eristyneenä saarekkeena globaalitalouden maailmassa. Emme edes tulisi toimeen ilman muualta maailmasta tulevaa osaamista. Kaikki muutkin valtiot ovat osa tukevasti rakentunutta kansainvälistä talous- ja valtioverkostoa, missä kaikilla alueilla ja valtioilla on omat erityispiirteensä.

Kun avaan aamun lehden, hörppään kuumaa kahvia ja katson ikkunasta ulos, ajattelen, että täällä minä haluan olla. Toivon tietysti, että muualla maailmassa asuva ihminen kokisi omana aamunaan samoin. Näin ei valitettavasti aina ole.

Maailmassa on aivan liikaa sotaa, nälkää, sotaa ja muita kauheuksia. On siis lottovoitto voida avata aamun Hesari täällä.

Hädässä olevaa ihmistä pitää auttaa. Suomessakin on hädänalaisia. Hätä ja köyhyys ovat suhteellista asioita. Suomalainen köyhä olisi jossain toisaalla miltei upporikas. Siksi on myös ymmärrettävää, että äärimmäisestä köyhyydestä halutaan suomalaiseksi tai ruotsalaiseksi köyhäksi. Se on kosmisen suuri muutos parempaan sille absoluuttisen köyhälle.

Entropian lakia mukaillen järjestys on poikkeama ja lopulta kaikki ajautuu järjestyksestä kaaokseen. Epäjärjestyneiden tilojen todennäköisyys on aina niin paljon suurempi kuin järjestyneiden, että lopulta väliaikaisesti syntynyt järjestys vajoaa kaaokseen. Kun katsoo ihmiskunnan historiaa, niin maailmanvaltoja nousee ja ne sortuvat.

Tunnustan, että pidän tästä eurooppalaisesta järjestyksestä, turvasta, ihmisarvosta ja oikeuskäsityksestä niin paljon, että haluan puolustaa sitä. Yhtä paljon, tai vieläkin enemmän, haluan puolustaa sitä suomalaisversiota. Siksi voin kutsua itseäni isänmaalliseksi, jopa nationalistiksi. Haluan puolustaa suomalaista tapaa olla ja elää myös omille lapsilleni, koska uskon sen aidosti olevan yksi parhaista koko maapallolla. Ei ole siis ihme, että tätä poikkeuksellista hyvinvointia haluaisi tulla jakamaan myös moni muu.

Väestö kasvaa eniten niissä paikoissa, joissa hyvinvoinnin taso on erittäin alhainen. Suuri perhe on ainoa eläkevakuutus, siinä yksinkertaisin syy. Kun väestönkasvu on suurinta niillä alueilla, missä olot ovat huonoimmat, on selvää, että parhaat ja vahvimmat lähtevät etsimään parempaa elintasoa jostain muualta (vrt. 2015 pakolaiskriisi). Samalla kyseinen lähtömaa menettää parhaat kykynsä ja mahdollisuutensa katkaista kurjuuden kierre. Tämä ei tule vähenemään, päinvastoin.




Palaan siihen, mistä aloitin.

Suomi on olemassa suomalaisia varten. Suomen valtion ensisijainen tehtävä on pitää huolta kansalaisistaan ja edistää heidän hyvinvointiaan. Tämä tapahtuu järjestämällä kansalaisille yhdessä sovittuja julkisia palveluita, edistämällä yritystoimintaa (se rahoittaa julkisen sektorin), luomalla vakautta ja turvallisuutta maamme rajojen sisään, sekä pitämällä huolen siitä, että kansalaistemme, yritystemme ja maamme etua edistetään ja ylläpidetään myös kansainvälisissä yhteyksissä. Tähän liittyy myös maahanmuuttopolitiikka.

Kannatan maahanmuuttoa. Kannatan maastamuuttoa. Kumpaakaan en kannata kaikissa muodoissaan, enkä rajoittamattomana, koska se murtaisi Suomen ja rikkoisi sen tutun ja ennen kaikkea sen turvallisen yhteiskunnan, jonka tunnen ja jossa haluan itseni ja lasteni voivan elää.

Kannatan hyödyllistä maahanmuuttoa, mikä palvelee sekä Suomea, että parhaassa tapauksessa myös maahanmuuttajan lähtömaata.

Hyödyllisessä maahanmuutossa tai siirtolaisuudessa kyse ei ole ainoastaan koulutustasosta tai tilipussista. Meillä on aloja, joilla jo tänä päivänä on pulaa työvoimasta. Työttömiä meillä on riittävästi omasta takaa. Meillä on moraalinen velvollisuus hyväonnisena auttaa huonompiosaisia, myös kansainvälisissä yhteyksissä. Silloinkin tavoitteena tulisi olla huono-osaisuuden vähentäminen. Se onnistuu parhaiten, jos autettavalla on aito halu jollain aikavälillä osallistua Suomen rakentamiseen. Tällainen luo uskoa myös auttamisen mielekkyyteen. Jos tämä ei onnistu ja vähintäänkin jonkin asteinen suurimittainen integroituminen epäonnistuu, saamme tulevaisuudessa alkaa varautua yhä epävakaampaan omaan yhteiskuntaan. Tällainen on haitallista maahanmuuttoa ja hyväuskoisen suomalaisen höynäyttämistä. Nyt maassamme jo vuosia asuneet ja maamme auttamat pakolaiset ovat myös itse nyt äärettömän tärkeän tehtävän edessä: Auttakaa nyt myös itse itseänne ja maanmiehiänne ensimmäisessä, toisessa ja kolmannessa sukupolvessa, jotta puheet haittamaahanmuutosta voidaan lopettaa. Muuten suomalainen auttamisen halu lopulta heikkenee. Onko se entropian alkua?

Tämä reflektiona viime päivinä käytyyn keskusteluun ulkomaalaisten nuorisojengien väkivaltakäyttäytymiseen liittyen ja saatteeksi myös ghettoumiskeskusteluun.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Saatat tykätä myös näistä

Blogit löytyy jatkossa

 Olen pitkälti siirtynyt kirjoittamaan blogia omaa nimeä kantavalle alustalle. Www.miiaautero.fi  Terkuin, Miia