Ghetto tai getto on juutalaiskorttelin nimitys. Sana tuli alkujaan italian valimoa tarkoittavasta sanasta: vuonna 1516 Venetsian juutalaiset pakotettiin asumaan valimon alueelle, Venetsian ghettoon.
Suomessa segregaatio on perinteisesti ollut poikkeuksellisen vähäistä, mutta 2000-luvun alkupuolelta lähtien se on kiihtynyt suuremmissa kaupungeissa.
Jos ilmiötä pidetään kielteisenä ja ongelmallisena myös Suomessa, siihen pitäisi puuttua. Toistaiseksi en ole havainnut juuri mitään sen suuntaisia yrityksiä. Mistä se johtuu? Kaupungin tai kunnan maankäyttö- ja asuntopolitiikalla tähän kielteiseen ilmiöön voidaan vaikuttaa. Nyt näyttää kuitenkin siltä että siihen ei olla osattu tai haluttu puuttua tarpeeksi jämäköin ottein. Miksi?
Tukholman, Malmön ja Oslon esimerkit osoittavat, että kyseessä on erittäin tärkeä turvallisuuteen ja asumisviihtyvyyteen liittyvä asia. Tämä puolestaan on erittäin tärkeä kaupungin houkuttelevuuteen liittyvä asia ja vaikuttaa mm. yritysten sijainti- ja investointipäätöksiin, täten myös syntyviin työpaikkoihin ja työllisyyteen.
Kaupunkien lisääntyvää segregoitumista ei siis kannata sivuuttaa. Espoossa 2/3 uusista muuttajista on vieraskielisiä, joista suuri osa muuttaa mieluiten "omiensa" pariin. Se synnyttää gettoja. Kannattaisiko nyt entistä tarmokkaammin puuttua tähän ongelmaan. Minä puhun nyt siis ongelmasta, joka kasvaa yhä suuremmaksi.
Kun lumipallo vyöryy alaspäin, niin alussa se on helpompi pysäyttää. Toimitaan siis jo nyt!
Hallituksen toiminta ei edistä integraatiota
Kun hallitusohjelmassa puhutaan esimerkiksi asumispolitiikan yhteydessä segregaation eli alueellisen eriytymisen estämisestä yhtenä tärkeänä poliittisena tavoitteena ja toisessa kohdin yksilön velvollisuuksista toisiaan ja yhteiskuntaa kohtaan niin miksi katsomme läpi sormien yhä kiihtyvää gettoutumista?
Tällä tarkoitan, että etenkin pääkaupunkiseudulle on syntymässä voimakkaasti eriytyneitä maahanmuuttajien valtaamia alueita.
Valtaosa Suomeen muuttaneista somaleista ja arabiankielisistä ovat tyytyväisiä siitä, että heidän uudessa naapurustossaan asuu pääasiassa maahanmuuttajia.
Kaupunginosien muuttuminen kantaväestön ja maahanmuuttajien alueiksi tuottaa ongelmia. Tämä estää tehokasta integroitumista, mikä on hallituksen tavoite. Hyvä tapa taistella gettoutumista vastaan olisi asettaa vaikka aikaraja integroitumiselle. Kuinka kauan täällä saa olla, ettei tiedä, kuka on presidentti eikä osaa asioida kaupassa suomeksi??? Meidän pitää vaatia integroitumista perusasioissa.
Kaikki haluavat asettua asumaan kasvukeskuksiin, vain harva pakolainen tai muu maahanmuuttaja suunnittelee jäävänsä asumaan Syrjä-Suomeen. Nyt maahanmuuttajat valuvat esimerkiksi kotikaupunkiini Espooseen ja alkavat hitaasti vallata omia asuinalueita, koska siihen ei puututa tarpeeksi kovalla kädellä, päinvastoin. Kaupungin vuokra-asuntopolitiikan tukemana he saavat pääosan kaupungin vuokra-asunnoista tietyillä alueilla.
Olen käsitellyt tätä jo aiemmin blogissani. Tutkailin hallitusohjelmaa ja totesin, että integroituminen ja segregaation välttäminen ovat keskeisiä asioita hallituksen tavoitteissa. Nyt tavoitteet eikä käytäntö mielestäni kohtaa, vai mitä mieltä olette???
Pitäisikö viranomaisten puuttua kovemmalla kädellä gettoutimiseen?
Pitäisi, sanon minä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti