Espoon kestämätön kasvu

Kunnallispoliitikot ovat päätöksentekijöitä ja siksi heitä kutsutaan myös kuntapäättäjiksi. Suuri joukko virkamiehiä tuottaa päätöksenteon tueksi tietoa ja kunnanjohtaja esittelee näiden pohjalta kunnanhallitukselle ja -valtuustolle päätösehdotuksia, joista sitten kokouksissa päätetään.

Kunnan tai kaupungin päätöksentekoa ohjaa useimmiten kuntastrategia erilaisine alaohjelmineen, joiden päämäärät valtuusto on päättänyt. Suuressa osassa suomalaisia kuntia yksi merkittävistä strategisista tavoitteissa on mm. väestönkasvu. Sitä tavoitellaan luomalla mahdollisimmat houkuttelevat ja miellyttävät olosuhteet yrittämiseen, työntekoon, asumiseen, elämiseen ja liikkumiseen

Espoon arvioidaan saavuttavan 300 000 asukkaan rajan jo vuonna 2022. Kasvun suhteen Espoossa siis kaikki näyttää hyvältä. Väestö kasvaa ennätyksellisesti, työttömyys vähenee, yrityksiä syntyy ja uusia asuntoja nousee tiheään tahtiin. Jotain tehdään siis oikein.

Yksi asia kuitenkin on pielessä. Verotulot eivät nimittäin kasva väestönkasvun vauhdissa. Väestönkasvu ei Espoossa ole muutenkaan tavoite itsessään, sanoo kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä, vaan siihen joudutaan ennemminkin varautumaan ja reagoimaan. Tottakai Espoo haluaa olla miellyttävä paikka asua, elää ja yrittää ja siihen panostetaan jatkossakin.

Panostuksia riittää ja rahaa menee. Espoon on jo nyt arvioitu olevan Suomen velkaisin kaupunki, kun mittarina käytetään peruskaupungin ja sen tytäryhtiöiden (esim. Länsimetro Oy) yhteenlaskettua lainakantaa asukasta kohden. Velkaa kokonaisuudessaan on jo nyt noin 4 miljardia, lisää tulee, eikä loppua näy. Kolme vuotta sitten tavoitteena oli, että velan kasvu taittuisi jo nykyisen valtuustokauden lopulla, mutta nyt tähtäin on jouduttu asettamaan vuoteen 2026.

Investointeja ei voida Mäkelän mukaan yhtään enää lisätä, vaikka loppupeleissä kyse onkin kaupungin houkuttelevuudessa. Tavoitteena on saada lisää yksityisen puolen investointeja, mitkä sitten poikivat lisää verotuloja. Käytännössä tavoitellaan siis uusia yrityksiä, laajenevia yrityksiä ja niiden työntekijöitä, eli hyviä veronmaksajia.

Kaupunkitalouden kannalta on huolestuttavaa, että hyviä veronmaksajia tulee vähemmän kuin ennen. Maahanmuutto on yksi suuri tekijä, mutta isossa kuvassa vaikuttaa myös huoltosuhteen muutos, eli ikääntyvä väestö. Kasvava ja ikääntyvä väestö vaatii lisää palveluita, mikä korostuu etenkin sosiaali- ja terveyspalvelujen puolella merkittävästi kasvavina kuluina. Myös asuntoja, päiväkoteja ja kouluja tarvitaan lisää. Tämä lisää tarvetta uusille investoinneille suurten raideliikennehankkeiden lisäksi.

Espoo on perinteisesti houkutellut paljon hyvätuloisia veronmaksajia, mutta menneet ovat ne ajat. Verotulot eivät kasva samaan tahtiin lisääntyvän asukasmäärän kanssa. Maahanmuutto on yksi merkittävimmistä taustasyistä Espoon ennakoitua matalampaan veropotin kasvuun. Nyt kyse ei ole yksinomaan Espooseen sijoitetuista pakolaisista, vaan ennemminkin jo pitkään vallinneesta ilmiöstä, missä muualle Suomeen asettuneet maahanmuuttajat valuvat hiljalleen kohti pääkaupunkiseutua. Mikäli kotoutuminen ei onnistu, koituu uusista asukkaista asuinkunnalle merkittäviä lisämenoja ja näin on nyt käymässä Espoossa. Talous tutisee ja velkataakka kasvaa.

Lopuksi otan tässä vielä kantaa verontasaukseen, mikä onkin jo valtion politiikkaa. Kaupunginjohtaja Mäkelä on näreissään valtion verontasausjärjestelmän vanhanaikaisista rahanjakoperusteistä, jotka sorsivat Espoon kaltaisia kasvukaupunkeja. Espoolaisten veroeuroja siirretään vuosittain vajaat 200 miljoonaa muualle valtionapuja jaettaessa.

Mäkelä muistuttaa, että valtionapujen jakoperusteet ovat peräisin on menneiltä ajoilta, kuten nokiavetoisilta kasvuvuosilta, jolloin Nokialla porskutti hyvin ja se myi maailmalla lähes puoli miljoonaa puhelinta.

Nyt onkin sitten tekojen aika. Kunnalispoliitikoilta vaaditaan paljon tarmoa ja mielikuvitusta, jotta Espoon talous saadaan lähivuosina taas normiuralle. Tämä tulee edellyttämään kykyä priorisointeihin. Joku on aina tärkeämpää kuin joku muu. Tämä ei sitten ole enää virkamiesten tai kaupunginjohtajan tehtävä. Priorisoinneista päättävät kuntapäättäjät, nykyiset kaupunginvaltuutetut ja piakkoin valittavat uudet.

Vaaleihin ei enää ole kauan. Jo nyt kannattaa alkaa miettiä miten Espoon velkaantuminen taitetaan vuoteen 2026 mennessä.

Lisää aiheesta tästä.