Omistussuhdevyyhti
Avasin eilen blogissani vähän Suomen asuntovuokraamiseen
liittyvää ongelmakenttää ja aloin tutkia asiaa illalla hieman lähemmin. Tästä
näyttääkin tulevan mielenkiintoinen jatkokertomus. Vanhana lentoemäntänä haluan
varoittaa pomppuisesta lentosäästä. Laittakaa turvavyöt kiinni, sillä meno
saattaa kohta olla aika hurjaa.
Eilen kirjoitin VVOsta eli nykyisestä Kojamosta ja etenkin Satosta. Tänään lähdemme Kojamon matkaan ja teemme välilaskuja eri puolueiden kulisseissa.
Puolueiden omaisuusjärjestelyjä ja tukilähteitä jää edelleen piiloon siitä huolimatta, että vaalirahoituslakia uudistettiin vuosikymmenen alussa.Valtiotieteiden tohtorin Tomi Venhon vuoden 2015 tietoihin pohjautuvassa selvityksessä ilmeni, että puoluetaustaisten säätiöiden omaisuuden määrä vaihtelee muutamasta tuhannesta jopa satoihin miljooniin euroihin.
Eilen kirjoitin VVOsta eli nykyisestä Kojamosta ja etenkin Satosta. Tänään lähdemme Kojamon matkaan ja teemme välilaskuja eri puolueiden kulisseissa.
Puolueiden omaisuusjärjestelyjä ja tukilähteitä jää edelleen piiloon siitä huolimatta, että vaalirahoituslakia uudistettiin vuosikymmenen alussa.Valtiotieteiden tohtorin Tomi Venhon vuoden 2015 tietoihin pohjautuvassa selvityksessä ilmeni, että puoluetaustaisten säätiöiden omaisuuden määrä vaihtelee muutamasta tuhannesta jopa satoihin miljooniin euroihin.
Otan heti alkuun esille joitain aivan konkreettisia asioita
Saton ja Kojamon omistussuhteista. Tänään kuitenkin lennetään enemmän Kojamon
väreissä, koska sen edeltäjä VVO oli myrskyn silmässä joitain vuosia sitten,
mutta myrsky laantui jostain yllättävästä syystä. AY-liikkeen lypsylehmäksi
muodostuneen kiinteistöyhtiö VVOn ällistyttäviä talouslukuja ja kytköksiä
vasemmistopuolueisiin pohdittiin laajasti muutama vuosi sitten, mutta osin
ärtyneessä sävyssäkin edennyt kansalaiskeskustelu kuoli kuitenkin nopeasti ja
johti yhteen merkittävään muutokseen: VVOn ryvettynyt maine pestiin
muuttamalla yhtiön nimi Kojamoksi. Touhu jatkuu nyt kiiltävän Kojamo-nimen alla
ja lumo-brändin alla entiseen malliin. Hypätkää MiiAirin kyytiin, taas mennään.
Kojamo:
Lisäksi mm. Tradeka -vanha vasemmistolainen osuuskunta
eli Elanto, joka onkin yksi isoimmista mätäpesäkeistä.
Yllättävän pienelle huomiolle jäänyt tapaus on
vasemmistopoliitikkojen ja Tradekan väliset kytköset. Käytännössä Tradekassa
vaikuttaa kolme poliittista ryhmittymää: SDP, Vasemmistoliitto ja kommunistit,
joista demareita ja vasemmistoliittoa Tradeka tukee vaalirahoituksella. Tradekan
hallituksen puheenjohtajana toimi vielä hiljattain SDPn entinen puoluesihteeri
Markku Hyvärinen. Oikean puoluekirjan omaavana luonnontieteiden ylioppilaana (eli
ei koskaan valmistunut yliopistosta) hän on ollut pätevyydeltään ilmiselvä
valinta myös Eläke-Sampon toimitusjohtajaksi sekä valtion yhtiön Solidiumin
hallitukseen. Tradekan hallituksessa istuu myös Paavo Lipposen
EU-asiantuntijana ja Antti Rinteen valtiosihteerinä aikoinaan toiminut Markku
Luoma.
Tradekan edustajistossa on puolestaan varsin vakuuttava
nykypoliitiikkojen kavalkaadi, kuten Li Andersson, Antti Rinne, Antti Lindtman,
Eero Heinäluoma, Paavo Arhinmäki, Sirpa Paatero vain muutamia mainitakseni.
Käytännössä koko Tradekan luottamustehtävissä toimivien henkilöiden tärkein
ominaisuus on joko SDPn, Vasemmistoliiton tai kommunistien puoluekirja. Muiden
puolueiden edustajilla ei tähän porukkaan ole ollut mitään asiaa.
Tässä linkissä on nähtävillä,
kuka hallituksessa on tekemässä päätöksiä. Jänniä linkkejä meidän hallituksen
väkeen, eiköstä vain??
Eläkevakuutusyhtiöt ovat suuromistaja Kojamossa ja Satossa. Niiden
suuri omistajaosuus selittyy sillä, että ne yrittävät eläkevakuutusyhtiöinä
maksimoida omien sijoitustensa tuoton ja kasvattaa eläkekassojensa pääomaa.
Tämä toteutuu hyvin turvallisesti esimerkisi Kojamon kaltaisessa
kiinteistöinvestointi ja vuokrausyhtiössä, koska sijoituksen riski on erittäin
matala nykytilanteessa (tähän palaan myöhemmin) ja tuotto äärimmäisen hyvä.
SATO:
SATON hallituksessa istuu mm. Finnairin entinen
toimitusjohtaja, joka myös ennen Satolle siirtymistä oli SRVn toimitusjohtaja.
SRV puolestaan on yksi Suomen suurimmista rakennusyrityksistä.
Sienirihmasto maan alla
Näin tavallisen ihmisen näkökulmasta tämä osoittaa jo hyvin,
että piiri pieni pyörii. Ei pelkästään asumiseen ja vuokrahintoihin liittyvässä
vyyhdissä vaan myös poliittisten vaikuttajien sidonnaisuuksissa lonkerot
näyttävät ulottuvan kaikkialle. Maassamme toimii kiistämättä taloudellisen
eliitin lisäksi myös poliittinen eliitti, missä sidokset muodostavat kuin
sienen rihmaston maan alle. Maan päällä kasvava sieni saattaa näyttää
herkulliselta, mutta rihmasto on niin laaja ja koukeroinen, että tuntuu siltä,
kuin poliittisen eliitin sormet koskisivat kaikkialle. Seuraavankin herkullisen
sienen rihmasto tuntuu ulottuvan edelliseen.
Käytännössä riippumatta puolueesta
rihmasto ulottuu vähän joka puolelle.
RKPlla on omat lonkeronsa, keskustalla omansa, kuten myös kaikilla muilla. Perussuomalaiset oman taustansa vuoksi taitaa olla yksi harvoista, jotka ovat syystä tai toisesta pysytelleet tämän rihmaston ulkopuolella. Ehkä perimmäinen syy lienee, että suurelta osin perussuomalaiset niin valtakunnan kuin kuntatason vaikuttajat ovat lähtökohdiltaan erilaisia kuin klassiset poliittiset broilerit. Tällä tarkoitan, että alun perin myös SMPn poliitikot, SMPn noustessa, olivat vapaita poliittisista kytköksistä ja puolue nousi käytännössä tyhjästä täyttämään suuren kansalaisista kummunneen tarpeen. Samalla tavalla voidaan ajatella perussuomalaisista. Puolue syntyi paljolti kansalaisten tarpeesta ja kyllästymisestä poliittiseen suhmurointiin ja kaikkialle ulottuviin kytköksiin.
RKPlla on omat lonkeronsa, keskustalla omansa, kuten myös kaikilla muilla. Perussuomalaiset oman taustansa vuoksi taitaa olla yksi harvoista, jotka ovat syystä tai toisesta pysytelleet tämän rihmaston ulkopuolella. Ehkä perimmäinen syy lienee, että suurelta osin perussuomalaiset niin valtakunnan kuin kuntatason vaikuttajat ovat lähtökohdiltaan erilaisia kuin klassiset poliittiset broilerit. Tällä tarkoitan, että alun perin myös SMPn poliitikot, SMPn noustessa, olivat vapaita poliittisista kytköksistä ja puolue nousi käytännössä tyhjästä täyttämään suuren kansalaisista kummunneen tarpeen. Samalla tavalla voidaan ajatella perussuomalaisista. Puolue syntyi paljolti kansalaisten tarpeesta ja kyllästymisestä poliittiseen suhmurointiin ja kaikkialle ulottuviin kytköksiin.
Puhumalla Kojamon ja Saton omistussuhteista ja koko tähän touhuun liittyvästä kähminnästä, olemme vasta raaputtaneet pintaa. Kuten edellä totesin, hyvän sienipaikan rihmasto polveilee kaikkialla maan alla. Asumiseen liittyvät kysymykset ovat vain yksi sieni kyseisellä paikalla. Esimerkkeinä voisin nostaa Nuorisosäätiön toiminnan (KESK), Kokoomuksen ja vihreiden linkit erittäin hyvin tuottaviin vastaanottokeskuksiin, unohtamatta tietystikään pörssissä olevien lääkärikeskuksiemme valtavia tuloksia. Minusta nämä tahot eivät saisi olla ainoastaan tulosta tavoittelevia taloudellisia yksiköitä, vaan ennemminkin yleishyödyllisiä ja vastuullisuutta osoittavia organisaatioita, joilla pääfokus liittyy omien asiakkaidensa hyvinvointiin.
RKPn taustalla on kaikista puolueista rikkain taustasäätiö, joka omistaa ”puolet” Helsingin arvokkaimmista kiinteistöistä.
SDP:llä on puolueista eniten säätiöitä hallinnassaan, yhteensä 29 kappaletta. Puolueella on myös neljä yhteistä säätiötä vasemmistoliiton kanssa. Demareiden säätiöissä omaisuuden perusta on kuitenkin huomattavasti moninaisempi muihin puolueisiin verrattuna. Säätiöillä on muun muassa maa- ja kiinteistöomaisuutta ja osuus- ja liiketoiminnasta saatua omaisuutta.
Ongelmahan ei sinällään liity pelkkään omistamiseen. Valtaa
käytetään hyvin paljon yritysten hallituksista käsin. Ongelmia syntyy silloin,
kun hallituksissa istuvat samat ihmiset, jotka tekevät suuria poliittisia
linjapäätöksiä, jotka vaikuttavat kansaamme. Silloin pitää olla erityisen
tarkka, että yrityksen hallituksessa istuva ja yrityksen etua tällöin ajava poliitikko
ei sotke yrityksen etua kansamme edun edelle. On suorataan outoa, että
esimerkiksi vasemmiston kärkipoliitikkoihin kuuluva Paavo Arhinmäki yhtäällä on
tekemässä päätöksiä, jotka vaikuttavat Kojamon/Lumon asuntojen vuokran
korotuksiin ja toisaalla on vaatimassa maltillisempaa vuokratasoa, jotta
esimerkki matalapalkka-aloilla työskentelevät Kojamon vuokralaiset pärjäisivät
palkallaan paremmin. Samaan aikaan mesotaan kovaan ääneen Kelan etuisuuksien
korottamisen puolesta.
Yksinkertaistettuna henkilö päättää korottaa Suomen
suurimman vuokranantajan vuokratasoa, jotta hänen puolueensa ”omistama” säätiö/yhdistys
saisi suuremmat tulot. Samaan aikaan henkilö on huolissaan vuokratasojen noususta
ja vaatii yhteiskunnan tukien korottamista, jotta kyseisen vuokranantajan
vuokralaiset eivät ajautuisi taloudelliseen perikatoon korkeiden vuokrien
takia. Ymmärsitte varmaan, että yhteiskunnan tuella tarkoitan ensisijaisesti
asumistukea. Tätä tukea henkilö on siis korottamassa, jotta kävisi ilmeiseksi,
että hän puolustaa työläisiä ja vähävaraisempaa kansanosaa. Tosiasiassa Kelan maksamat
asumisen tuet valuvat lyhentämättömänä henkilön edustaman säätiön/yhdistyksen
varallisuuden jatkoksi. Joku mättää, se siitä jaloudesta! Tällaisen käyttäytymisen
edessä jopa roomalainen kaksinaamaisuuden jumala Janus kalpenisi.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti